Marjaana Toivosen blogikirjoitus 17.10.2022
Uusi kotimainen tutkimus valottaa maiseman vaikutusta kuminapeltojen kukkakärpäsiin. Jos pellon ympärillä on runsaasti metsää ja muita viljelemättömiä ympäristöjä, kukkakärpästen monimuotoisuus ja runsaus voi nousta korkeaksi.
Kukkakärpäset ovat tärkeä, monimuotoinen ja huonosti tunnettu pölyttäjäryhmä. Itsekin tunnen kukkakärpäsiä vain vähän, mutta sain olla mukana tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin niiden monimuotoisuutta suomalaisilla kuminapelloilla. Juuri ilmestynyt tieteellinen artikkelimme (Effects of landscape composition on hoverflies (Diptera: Syrphidae) in mass-flowering crop fields within forest-dominated landscapes ) osoittaa, että valtaosa kuminapeltojen kukkakärpäsistä hyötyy ympäröivän maiseman metsäisyydestä.
Puustoisten alueiden merkitys pelloilla esiintyvien kukkakärpästen ja muiden pölyttäjien monimuotoisuudelle on noussut aiemmin esiin ulkomailla tehdyissä tutkimuksissa. Yleensä tutkimukset on kuitenkin tehty maisemissa, joissa metsää on vähän. Silloin jäljellä olevien metsälaikkujen merkitys korostuu: metsät monipuolistavat maisemaa ja tarjoavat elinympäristöjä metsistä riippuvaisille lajeille.
Metsästä pellolle ravinnon hakuun
Kukkakärpästen keräämiseen käytettyjä maljapyydyksiä kuminapellolla. Kuva Jenni Toikkanen.
Suomessa metsien merkitys peltojen pölyttäjille nousee harvemmin esiin. Täällä metsiä on maatalousmaisemissakin usein runsaasti. Niinpä tilanne, jossa metsistä on puutetta pelloilla ruokailevien pölyttäjien kannalta, voi tuntua äkkiseltään epätodennäköiseltä. Lisäksi tutuimmista pölyttäjistä harvat ovat leimallisesti metsälajeja. Esimerkiksi useimmat kimalaiset, erakkomehiläiset ja perhoset suosivat avoimia ja puoliavoimia ympäristöjä, joissa on kuiva ja lämmin pienilmasto ja runsaasti kukkivia mesikasveja. Kärpäset ovat pölyttäjien joukossa poikkeus, sillä monet niistä lisääntyvät kosteissa ja varjoisissa ympäristöissä.
Keski-Suomessa sijainneiden tutkimuspeltojen ympäristössä metsää oli 500 metrin säteellä keskimäärin noin puolet ja peltoa kolmannes pinta-alasta. Metsä oli aina lähellä ja hallitsi useimmiten maankäyttöä. Siitä huolimatta kukkakärpästen lajirikkaus ja runsaus pelloilla lisääntyvät metsäisyyden lisääntyessä ja peltoalan vähentyessä.
Tulosta selittää ensinnäkin metsiä elinympäristönään suosivien, niin kutsuttujen metsälajien suuri osuus peltojen kukkakärpäsyhteisöissä. Metsäisissä maisemissa metsälajeja elää paljon. Kukkiva kumina onnistui houkuttelemaan nämäkin lajit pelloille ravinnonhakuun.
Toiseksi maiseman metsäisyydellä oli positiivinen vaikutus myös elinympäristöjensä suhteen joustavampiin ja avoimissa ympäristöissä yleisiin lajeihin. Tulos viittaa siihen, että metsät tarjoavat peltoympäristöä monipuolisemmin kukkakärpästen tarvitsemia resursseja ja elinympäristöjä. Näitä ovat esimerkiksi pienkosteikot, lahonnut puu ja kirvat, joita eri kukkakärpäslajit tarvitsevat lisääntymiseensä. Lisäksi metsäaukkojen ja metsänreunojen monimuotoinen kukkiva kasvillisuus tarjoaa ravintoa aikuisille kukkakärpäsille.
Mosaiikkimainen maatalousmaisema lisää kukkakärpästen monimuotoisuutta
Metsien ohella maiseman monimuotoisuus on tärkeää kukkakärpästen monimuotoisuudelle. Esimerkiksi kosteikkolajien lajimäärä oli korkeimmillaan maisemissa, joissa vesistöt peittivät kymmenesosan pinta-alasta. Osa kukkakärpäslajeista puolestaan hyötyi siitä, että maisemassa esiintyi harvapuustoisia alueita. Myös jotkut viljelykasvit voivat tarjota lyhytaikaisesti erinomaisia ravinnonlähteitä kukkakärpäsille. Tämä kävi ilmi tutkituilla kuminapelloilla, jotka houkuttelivat kukkakärpäsiä hämmästyttävän paljon. Tutkimuksessa mukana olleilla 22 pellolla pyydyksiin jäi kolmessa viikossa yhteensä 105 kukkakärpäslajia, mikä vastaa lähes 30 prosenttia Suomen kukkakärpäslajeista.
Pellon, metsän ja muiden viljelemättömien alueiden muodostamaa mosaiikkimaista maatalousmaisemaa kannattaa vaalia sekä luonnon monimuotoisuuden että ekosysteemipalveluiden takia. Kukkakärpäset ovat paitsi kiehtovia hyönteisiä myös merkittäviä pölyttäjiä ja viljelykasvien tuholaisten luontaisia vihollisia. Se, kuinka kukkakärpästen monimuotoisuutta ja hyötyjä ihmiselle voidaan lisätä, saa toivottavasti jatkossa lisää huomiota kotimaisessa tutkimuksessa, maataloudessa ja metsänhoidossa.