Pölyttäjien hyvinvointi on ollut viime vuosina laajan kiinnostuksen kohteena. Selvitimme, näkyykö yleinen pölyttäjiin kohdistuvan kiinnostuksen kasvu myös aihepiirin tutkimuksen lisääntymisenä.
Kansainvälinen Luontopaneeli julkaisi maailmanlaajuisen selvityksen pölyttäjien tilasta vuonna 2016. Sen jälkeen Euroopan Unioni on patistanut jäsenmaitaan parantamaan tietämystään pölyttäjistä ja niiden hyvinvoinnista vuonna 2019 tehdyn pölyttäjäaloitteen avulla. Suomen kansallinen pölyttäjästrategia ja sen toimenpideohjelma julkaistiin viime vuonna. Yksi strategian tavoitteista on pölyttäjiin liittyvän tutkimuksen lisääminen.
Kokosimme pölyttäjäjulkaisut ja -hankkeet viimeisiltä kymmeneltä vuodelta
PÖLYKOORDI-hankkeessa selvitimme, minkälaista pölyttäjiin liittyvää tutkimusta Suomessa on viime vuosina tehty. Kokosimme tiedot suomalaisista tieteellisistä ja muista pölyttäjäjulkaisuista viimeiseltä kymmeneltä vuodelta sekä pölyttäjähankkeista viimeisiltä noin viideltä vuodelta.
Selvityksemme mukaan vuosina 2014–2023 Suomessa julkaistiin yhteensä 112 tieteellistä pölyttäjäartikkelia ja 69 muuta pölyttäjäaiheista julkaisua. Kokonaiskuvan saamiseksi mukaan kelpuutettiin varsin laaja-alaisesti erilaisia pölyttäjiä vain sivuaviakin julkaisuja, sillä aihepiirin tarkka rajaaminen on vaikeaa.
Viime vuosina toteutettuja pölyttäjiin keskittyneitä tai merkittävän pölyttäjäosuuden sisältäneitä hankkeita löysimme yhteensä 42. Osa näistä hankkeista ei ollut varsinaisia tutkimushankkeita.
Pölyttäjätutkimusten ja -hankkeiden määrät kasvussa
Pölyttäjäjulkaisujen määrä on viime vuosina kasvanut (Kuva 1). Viimeisten viiden vuoden ajalta pölyttäjiä käsitteleviä artikkeleita löytyi yhteensä 120 ja sitä edeltäneiltä viideltä vuodelta 61. Kasvua oli sekä tieteellisten että muiden julkaisujen määrissä, mutta tieteellisten artikkelien määrä oli kasvanut suhteellisesti vähemmän kuin muiden pölyttäjäjulkaisujen määrä.
Tulos heijastanee sitä, että tieteellinen pölyttäjätutkimus vilkastui Suomessa jo 2010-luvulla kansainvälisen trendin mukana aikaisemmin kuin astetta vähemmän tutkimuksellinen pölyttäjiin liittyvä hanketoiminta. Tutkimusten toteuttajina olivat pääasiassa valtion tutkimuslaitokset, Suomen ympäristökeskus (Syke) ja Luonnonvarakeskus (Luke), sekä Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistot.
Tieteellisten ja muiden pölyttäjäjulkaisujen määrän kehitys Suomessa vuosina 2014–2023. Vuoden 2023 luvut sisältävät vain noin kesäkuun loppuun mennessä ilmestyneet julkaisut.
Erilaisten pölyttäjiin liittyvien hankkeiden määrä viime vuosina on ollut huomattavan suuri. Todennäköisesti näin suurta määrää pölyttäjähankkeita ei ole toteutettu Suomessa koskaan aiemmin vain viiden vuoden pituisella ajanjaksolla.
Hankkeiden rahoittajina oli monia erilaisia tahoja. Vähintään kolmea eri pölyttäjähanketta olivat rahoittaneet maa- ja metsätalousministeriö (8 hanketta), ympäristöministeriö (8), Euroopan Unioni (8), Maj ja Tor Nesslingin säätiö (7), Suomen Kulttuurirahasto (4) ja Koneen säätiö (3).
Pölyttäjätutkimus aihepiireiltään monipuolista
Aihepiireiltään viime vuosien suomalainen pölyttäjätutkimus on ollut varsin monipuolista. Julkaistuista tutkimuksista on erotettavissa kahdeksan erilaista aihepiiriä, joista kustakin on julkaistu useita artikkeleita. Näiden lisäksi yksittäisiä artikkeleita on ilmestynyt useista muista aiheista.
Yhteenveto viimeaikaisista suomalaisista pölyttäjäjulkaisuista ja Suomessa toteutetuista pölyttäjähankkeista aihepiireihin jaoteltuna.
Eniten tutkimusta on tehty teemoista ”Pölyttäjien monimuotoisuus, elinympäristöt, suojelu ja hoito” ja ”Pölyttäjien kannanvaihtelut ja seuranta”, joiden tutkimuksessa Suomessa on jo melko pitkät perinteet. Viimeisten kymmenen vuoden aikana on noussut esiin myös useita uusia pölyttäjiin liittyviä tutkimusteemoja. Näitä ovat esimerkiksi pölyttäjien merkitys ruoantuotannolle, torjunta-aineiden vaikutukset pölyttäjiin, niiden muistiin ja oppimiseen, sekä kasvi-pölyttäjä-ravintoverkkojen merkitys ekosysteemien toiminnalle. Kaikista näistä aiheista on viime vuosina toteutettu useita tutkimuksia.
Miten uusi pölyttäjästrategia vaikuttaa tutkimukseen jatkossa?
Viime vuosina maamme pölyttäjätutkimus on ollut vilkkaampaa kuin koskaan aikaisemmin. Vielä on kuitenkin liian aikaista arvioida, miten pölyttäjästrategian tavoite pölyttäjätutkimuksen lisäämisestä Suomessa tulee toteutumaan.
Strategian valmistumisen jälkeen ympäristöministeriö on rahoittanut aiempia pölyttäjien kansalaisseurantoja täydentävää uutta PÖLYSEURA-hanketta sekä strategian tavoitteita jalkauttavaa kaksivuotista PÖLYKOORDI-hanketta. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole havaittavissa merkkejä lisärahoituksen kohdentamisesta pölyttäjätutkimukseen. Vielä ei esimerkiksi ole tietoa siitä, tuleeko pölyttäjästrategiassa tarpeelliseksi esitetty pölyttäjiin keskittyvä tutkimusohjelma toteutumaan.
Jatkossa paine nykyistä paremmalle kansalliselle tietämykselle pölyttäjien hyvinvoinnista tulee edelleen lisääntymään EU:n tasolla asetettujen uusien pölyttäjätavoitteiden myötä. Vaarana kuitenkin on, että ilman selkeästi pölyttäjiin keskittyvää uutta tutkimusrahoitusta yleinen mielenkiinto pölyttäjätutkimukseen laimenee ja suomalaisten pölyttäjätutkimusten määrä kääntyy laskuun. Ympäristöalaa rahoittavilla säätiöiltä ja ministeriöiltä tarvitaan siis aiheeseen tuntuvaa lisäpanostusta.
Mikko Kuussaari, Janne Heliölä & Marjaana Toivonen