Kunnat, yritykset ja yhteisöt nousseet pölyttäjien vankimmiksi tukijoiksi – EU:n ja valtion roolit heikentymässä

Tänään 20.5. vietämme taas Maailman pölyttäjäpäivää (World Bee Day). Pölyttäjien suojelu on edistynyt viime vuosina merkittävästi, mutta tulevaan liittyy uhkakuvia rahoituksen vähenemisen sekä säätelyn ja tavoitteiden lieventymisen osalta. Samalla vastuunkantajien rooleissa on tapahtunut muutoksia. Kunnat, yritykset ja yhteisöt tekevät entistä enemmän, samalla kun valtio vetäytyy taka-alalle.

YK:n Maailman pölyttäjäpäivää on vietetty vuodesta 2018 alkaen. Näiden kuuden vuoden aikana tietoisuus pölyttäjien tarpeellisuudesta on kasvanut. Sekä politiikassa että mediassa pölyttäjiä käytetään yleisesti esimerkkinä siitä, kuinka tärkeää luonto ja sen monimuotoisuus on ihmisten hyvinvoinnille. Tästä on seurannut eri maissa lukuisia aloitteita ja päätöksiä, sekä ilahduttavan paljon myös aitoa toimintaa. Pölyttäjien hyväksi tehdään aiempaa enemmän.

 

EU on ollut pölyttäjien suojelussa globaali tien näyttäjä. EU:n pölyttäjäaloite vuodelta 2018 on ollut tähän mennessä velvoittavin monikansallinen päätös pölyttäjien suojelun vahvistamiseksi. Sen seurauksena monet jäsenmaat ovat laatineet kansallisen pölyttäjästrategian – myös Suomi vuonna 2022. Vastaavia toimenpideohjelmia on tehty monessa muussakin länsimaassa. Myös YK ja OECD ovat tukeneet vahvasti pölyttäjien suojelua, vaikka voivatkin antaa vain ohjeita ja suosituksia. Tiedeyhteisö sekä Kansainvälinen luontopaneeli ovat tarjonneet toiminnalle taustatukea.

Tällä hetkellä pölyttäjien suojelu saattaa kuitenkin olla käännekohdassa – ainakin EU:n ja Suomen osalta. Taustalla ovat maailmanpolitiikan mullistukset, jotka heijastuvat kansalaisten huoliin ja poliittisten liikkeiden voimasuhteisiin. Talous ja turvallisuus ovat nousseet etualalle, samalla kun ympäristön painoarvo on laskenut. EU:n ennallistamisasetuksen kariutuminen keväällä oli pölyttäjille valtava takaisku, sillä se sisälsi monia pölyttäjiä koskeneita velvoitteita. Kesäkuussa valittavan uuden EU-parlamentin ennakoidaan olevan selvästi nykyistä ympäristövastaisempi, joten uutta pölyttäjiä tukevaa sääntelyä tuskin on luvassa. Suomessa vastaava asenneilmapiirin muutos tapahtui jo viime vuoden eduskuntavaaleissa.

Pölyttäjille tukea vähemmän ja säätelyä lievennetään

Sekä EU:n että Suomen osalta näyttää siis siltä, että lähivuosina poliittista tukea pölyttäjien hyväksi on tarjolla aiempaa niukemmin – samoin euroja. Todennäköisempää on, että EU:ssa esimerkiksi lievennetään tavoitteita kasvinsuojeluaineiden käytön vähentämisestä, mikä heikentäisi pölyttäjien asemaa. Tämän ohella jäsenmaille suunniteltu velvoite määritellä ja kartoittaa ns. keskeiset pölyttäjäalueensa lykkääntynee epämääräiseen tulevaisuuteen. Myös EU:n yhteisen pölyttäjäseurannan valmistelu on jäissä. Pölyttäjillä on siis paljon pelissä tulevissa eurovaaleissa.

 

 

Suomessa toteutetaan vakiintuneesti monia pölyttäjiäkin hyödyttäviä politiikkatoimenpiteitä. Näistä tärkeimpiä ovat erilaiset maatalouden ympäristötoimet sekä Helmi- ja METSO-ohjelmien kautta rahoitetut tärkeiden elinympäristöjen hoito- ja kunnostustoimet. Lisäksi kansallisen pölyttäjästrategian tavoitteita on jalkautettu kolmatta vuotta PÖLYKOORDI-hankkeemme puitteissa.

Valtiontalouden kiristyminen on kuitenkin supistamassa monen muun asian ohella myös pölyttäjien ja muun luonnonsuojelun saamaa rahoitusta. Osana tätä kehitystä PÖLYKOORDI on päättymässä tämän vuoden lopussa. Polyttajat.fi -sivustomme pysyy silti jatkossakin verkossa.

Kunnat, yritykset ja yhteisöt aktivoituneet pölyttäjien suojelussa

Myönteistäkin kehitystä on silti nähtävissä. Vaikka valtiolliset tahot ovat ottamassa etäisyyttä, pölyttäjät kiinnostavat yhä enemmän muita toimijoita – kuntia, yrityksiä ja yhteisöjä. Suomen kuntakentältä tulee lähes viikoittain tiedonantoja erilaisista pölyttäjiä tukevista toimenpiteistä ja tempauksista. Niistä on vaikea koostaa kokonaiskuvaa, mutta hyödyllistä toimintaa on tapahtunut kymmenissä kunnissa. On ollut ilahduttavaa nähdä, että paikallisella tasolla kiinnostus pölyttäjiä kohtaan on pikemminkin kasvussa kuin hiipumassa.

Lisäksi tälläkin uutispalstalla on nostettu esiin lukuisia yritysten ja yhteisöjen tekemiä pölyttäjätekoja. Hallituksen kannustamana monet suuret ja keskisuuret yritykset ovat laatineet oman monimuotoisuustiekarttansa, jossa pölyttäjillä on merkittävä rooli. Myös järjestöt ovat ottaneet pölyttäjien suojelun mukaan toimintaansa.

Pölyttäjien suojelu lähti liikkeelle paljolti ylhäältä alaspäin, tiedeyhteisön ja päättäjien ohjaamana. Nyt vastuu siitä on siirtymässä yhä enemmän meille kaikille – kuntalaisina, kansalaisaktiiveina, yrittäjinä ja yritysten asiakkaina. Näissä rooleissa on valtavasti mahdollisuuksia, kunhan tahtoa ja intoa riittää.

Tutkija Janne Heliölä
Suomen ympäristökeskus