Suomen ympäristökeskuksen tiedote 27.5.2024
Tänään julkaistu yhteenveto eri puolille Suomea perustetuista uusniityistä esittelee 51 esimerkkiä siitä, miten pölyttäjille voidaan luoda uusia elinmahdollisuuksia rakennetuille alueille. Uusniityllä tarkoitetaan niittyä, joka on perustettu ainakin osittain niittykasvien siemeniä kylvämällä. Se voi olla myös nurmikosta perustettu niitty.
Lähinnä kunnille ja ympäristö- ja puutarha-alan yhdistyksille suunnatussa, helmi-maaliskuussa 2024 toteutetussa kyselyssä saatiin tietoa yhteensä 104:stä eri puolille Suomea perustetusta uusniitystä. Hieman alle puolet näistä sijaitsee pääkaupunkiseudulla ja loput muissa Etelä-Suomen kaupungeissa, kuten Tampereella, Turussa ja Lappeenrannassa.
Uusniittyjä on monenlaisia
Nyt julkaistussa yhteenvedossa uusniittyjen sijainnit on koottu kahdelle kartalle. Lisäksi käydään yksitellen läpi yhteensä 51 esimerkkikohdetta. Kohteet esitellään tarkemmin valokuvin ja kertomalla niiden perustamistavasta sekä kasvi- ja hyönteislajistosta. Kukin esimerkkikohde on myös sijoitettu tarkkaan kartalle, mikä antaa kiinnostuneille mahdollisuuden käydä tutustumassa kohteeseen paikan päällä. Esimerkkikohteiden kautta lukija saa käsityksen uusniittyjen moninaisuudesta.
Uusniittyjä on esimerkiksi kaupunkien puistoissa, kerrostalolähiöissä, teiden varsilla, joutomaa-alueilla ja talojen katoilla. Pinta-alaltaan laajimmat uusniityt ovat syntyneet, kun vanhoja kaatopaikka- ja soranottoalueita on maisemoitu. Niittylajistoltaan erityisen monipuolisia uusniittyjä puolestaan löytyy esimerkiksi Helsingin Vuosaaren täyttömäeltä ja Vantaan Vehkalanmäeltä Kehä III -tien varrelta.
Kuvia yhteenvetoon ilmotetuista uusniityistä. Kuvat Villivyöhyke ry.
Yhteenvedosta käy ilmi myös se, että aina uusniityn perustaminen ei ole helppoa. Kuivana kesänä niittykasvien kylvöt voivat laajalti epäonnistua, ja siksi kylvöjä voi olla tarpeen tehdä useampana vuonna.
Uusniityn voi perustaa niin kunta kuin kuntalainenkin
Erilaiset luonnonniityt ja niitä täydentävät uusniityt ovat pölyttäjähyönteisten tärkeimpiä elinympäristöjä. Pienetkin niittylaikut parantavat merkittävästi pölyttäjien elinmahdollisuuksia tiiviisti rakennetussa ympäristössä. Ne kytkevät isompia niittymäisiä alueita toisiinsa, helpottavat niittylajiston leviämistä ja auttavat muodostamaan monipuolista niittyverkostoa rakennettuun ympäristöön.
Uusniittyjen määristä ja sijainneista on toistaiseksi ollut saatavilla heikosti julkista tietoa. Nyt julkaistu yhteenveto paikkaa tätä puutetta. Valtaosa yhteenvedon kaupunkiniityistä on perustettu viimeisen kymmenen vuoden aikana. Toiveena onkin, että yhteenveto kannustaisi niittyjen perustamiseen. Uusniittyjä voivat perustaa paitsi kunnat, myös kansalaiset omiin pihapiireihinsä.
Uusniityt ovat näkyvästi esillä myös 15.–16.6.2024 järjestettävässä Pölyttäjäviikonlopussa. Silloin pölyttäjiä on toivottavaa havainnoida erityisesti taajamien uusniityillä ja pihapiireissä.
Lisätietoja
Erikoistutkija Mikko Kuussaari, mikko.kuussaari@syke.fi, 040 5256 249
Tutkija Ida-Maria Huikkonen, ida-maria.huikkonen@syke.fi, 0295 252 255
Tutkija Janne Heliölä, janne.heliola@syke.fi, 040 014 8654