Uusniityt ovat kaupunkien luontohelmiä. Niiden luontoarvoja ei vielä riittävästi tunneta ja tunnusteta. PÖLYKOORDI-hanke kartoitti eri puolilta maata joukon mallikohteita, joiden kuvaukset ja sijainnit esitellään tänään julkaistussa koosteessa. Toivomme, että nämä esimerkit rohkaisevat muitakin kuntia ja kansalaisia perustamaan uusniittyjä.
Pölyttäjälajistoltaan monimuotoisimpia elinympäristöjämme ovat karjatalouden luomat perinnebiotoopit. Niiden määrät ovat kuitenkin huvenneet murto-osaan aiemmasta. Samalla rakennettujen alueiden rooli pölyttäjien suojelussa on kasvanut. Taajamiin perustetut uusniityt ovat parhaimmillaan perinnebiotooppien veroisia ympäristöjä pölyttäjille.
Uusniityt tulisi tunnustaa luontotyyppinä
Perustetut uusniityt jäävät luontotyyppinä ikään kuin paitsioon, sillä niiden ei katsota sisältyvän varsinaisiin perinnebiotooppeihin. Saman kohtalon jakavat monet muutkin niittymäiset uuselinympäristöt, kuten avoimet joutomaakentät ja voimajohtoaukeat. Kaikilla näillä on kuitenkin kiistattomia luontoarvoja. Tällaisten kohteiden niittymäisellä hoidolla on merkittävä potentiaali pölyttäjille sopivien elinympäristöjen lisäämisessä.
Uusniityn kukkaloistoa. Kuvat Riku Lumiaro.
Koska uusniittyjä ei tunnusteta virallisena luontotyyppinä, niiden määrästä ei myöskään ole tilasto- tai seurantatietoa. Eniten uusniittyjä lienee perustettu kuntien toimesta. Lisäksi aktiivisia ovat olleet ympäristöjärjestöt. Heikoimmin tunnetaan yksittäisten kansalaisten omat pihaniityt, joiden määrää voimme vain arvailla. Tänään julkaistu kooste on pintaraapaisu suomalaisista uusniityistä. Selvityksen perusteella uusniittyjä on perustettu huomattavan paljon, vaikka kaikesta toiminnasta ei ole löydettävissä tarkkaa tietoa.
Anna pihasi takanurkan niityttyä
Pölyttäjille on hyötyä kaikista uusniityistä – myös pienistä, omakotitalon pihapiiriin tai kadun varteen perustetuista laikuista. Pienetkin niittylaikut voivat kytkeä isompia niittymäisiä alueita toisiinsa muodostaen monipuolista niittyverkostoa rakennettuun ympäristöön. Koostamiemme esimerkkien avulla haluamme tuoda erilaiset uusniityt näkyviksi ja laajemmin tunnetuiksi. Samalla esimerkkikohteet tarjoavat kiinnostuneille tilaisuuden käydä omin silmin tutustumassa uusniittyihin – ja ehkä tarttua toimiin myös omalla pihalla.
Tämä voi tarkoittaa vaikkapa pihan kuivimman, nurmikoltaan heikon nurkan jättämistä niityttymään. Kasvillisuuden kehitystä voi myös nopeuttaa muokkaamalla pintaa hieman ja levittämällä sille kotimaista niittysiemensekoitusta. Niityn perustamiseen löytyy verkosta hyvin ohjeita.
Polyttajat.fi-sivuston Materiaalit-osiosta löytyvän, MMT Marjaana Toivosen laatiman ”Pölyttäjien tukemisen keinot kaupungeissa” -katsauksen ohjenuorat soveltuvat monelta osin kotipuutarhaankin.
Teksti: Janne Heliölä, Mikko Kuussaari ja Ida-Maria Huikkonen, Suomen ympäristökeskus