Auttamiskeinoja

Jokainen voi auttaa pölyttäjiä – olit sitten kotipuutarhuri, maanviljelijä, luontoharrastaja tai kaupunkisuunnittelija. Alla tarjoamme eri toimijoille ohjeita ja toimintamalleja, joiden avulla kukin voi löytää itselle sopivan tavan osallistua pölyttäjien suojeluun.

Sivun alalaidassa olevalla Yhteydenotto-lomakkeella voit pyytää lisätietoja, tai ilmoittaa vaikkapa pölyttäjiin liittyvästä uudesta julkaisusta tai tapahtumasta, joka olisi hyvä välittää muidenkin tietoon.

Kotipuutarhurille

Kukkiva paju

Keväällä kukkivat pajut ovat tärkeä ravinnonlähde talvihorroksesta herääville pölyttäjille.

Helpoin tapa auttaa pölyttäjiä omassa puutarhassa on hallittu hoitamattomuus. Samalla kun pölyttäjät hyötyvät, säästät itse aikaa ja vaivaa.

  • Jätä kuivin osa nurmikosta leikkaamatta, ja niitä se vasta loppukesällä, kun luonnonkukat ovat siementäneet.
  • Pidennä nurmikon leikkuuväliä. Näin ainakin osa mesikasveista ehtii kukkia.
  • Säästä kukkivia luonnonpuita ja -pensaita, kuten raitaa, pajuja, tuomea, pihlajaa, kuusamaa ja paatsamaa.
  • Säilytä vanhat, osin lahoamassa olevat pihapuut, tai jätä niistä parin metrin kannot tekopökkelöinä pystyyn. Ne tarjoavat pesäpaikkoja monille mesipistiäisille.
  • Ylläpidä vanhoja puurakennuksia ja -rakenteita, samasta syystä.
  • Hoida paahteisia, hiekkaisia avoimia maalaikkuja sekä vetisiä maastonpainaumia. Ne tarjoavat lisääntymispaikkoja monille hyönteisille.

Suosi puutarhassasi hyvinä mesikasveina tunnettuja yksi- ja monivuotisia kasvilajeja – siten, että erilaisia kukkia on tarjolla keväästä syksyyn asti. Voit myös perustaa tekoniityn kylvämällä joko luonnosta kerättyjä tai kaupasta ostettuja niittykukkien siemeniä.

Tietoa hyvistä pölyttäjäkasveista

Osta tai rakenna hyönteishotelli

Erakkomehiläisiä voit auttaa myös keinopesien eli hyönteishotellien avulla. Niitä voit joko valmistaa itse tai ostaa valmiina.

Maanviljelijälle

Hunajakukka

Hunajakukka pölyttäjäystävällinen valita kesantopelloilla ja pellon pientareilla.

Maataloustuotantoon liittyvät toimet ja käytännöt ovat pölyttäjien hyvinvoinnin kannalta erittäin keskeisiä. Tilan tuotantosuunnasta riippuen jokaiselle viljelijälle on tarjolla keinoja, joilla pölyttäjiä voi tukea oman tilan toiminnoissa. Kasvinviljelytilalla tämä voi tarkoittaa esimerkiksi monivuotisten luonnonhoitonurmien, erikoiskasvien ja maisemapeltojen sisällyttämistä viljelysuunnitelmaan. Jos tilalla on laiduntavia eläimiä, luonnonlaitumien hoito ympäristösopimuksen avulla auttaa muiden lajien ohella myös monia pölyttäjiä.

Vuonna 2021 toteutettu Pölyttäjäystävällinen maatila -hanke tuotti erinomaiset ohjemateriaalit keinoista, joilla pölyttäjien tarpeita voidaan huomioida erilaisten maatilojen toiminnoissa.

Metsänomistajalle

Suomi on metsävaltainen maa, joten metsillä ja niiden käytöllä on keskeinen rooli myös pölyttäjiemme hyvinvoinnin kannalta. Metsätalous on heikentänyt monien pölyttäjiemme kantoja, mutta luonnonhoidon toimenpiteillä niiden tilannetta voidaan parantaa.

Luonnonhoito metsäpölyttäjien tukena -hanke (PÖLYMETSÄ; Tapio oy & SYKE) on koonnut yhteen tietoa metsiemme pölyttäjien tarpeista sekä keinoista pölyttäjien auttamiseksi talousmetsissä. Toimintasuositukset on koottu hankkeen tuottamaan videoon ja oppaaseen.

Luontoharrastajalle

Talkooleirillä raivaamassa

Umpeenkasvaneiden niittyjen raivaaminen hyödyttää erityisesti erakkomehiläisiä ja kimalaisia.

Luontoharrastajana voit auttaa pölyttäjiä osallistumalla niiden elinympäristöjen kunnostamiseen. Pölyttäjien suosimien perinne- ja kulttuuriympäristöjen kunnostustalkoita järjestävät etenkin WWF Suomi sekä Suomen luonnonsuojeluliiton lukuisat paikallisyhdistykset. Voit myös tarjoutua kesäpaimeneksi jollekin Metsähallituksen ylläpitämälle perinnebiotooppikohteelle.

Tämän ohella voit tukea pölyttäjiä keräämällä tietoja eri lajien esiintymisestä tai kannanmuutoksista. Helpointa on ilmoittaa yksittäishavaintoja, mihin on tarjolla helppokäyttöisiä verkko- ja mobiilisovelluksia. Jos olet valmis panostamaan enemmän, liity mukaan johonkin käynnissä olevista pölyttäjäseurannoista.

Väylien ylläpitäjille

Monet pölyttäjät ovat kärsineet perinnebiotooppien sekä paahteisten, avoimien harjurinteiden vähenemisestä. Näitä elinympäristöjä vaativat lajit ovat joutuneet siirtymään suurelta osin ihmisen luomiin ns. uuselinympäristöihin. Pölyttäjille tärkeitä uuselinympäristöjä kuuluvat tien- ja radanvarret, voimalinjat ja pienlentokentät, joilla esiintyy vaateliasta kasvilajistoa.

Väyläalueiden pölyttäjiä sekä väylien hoidon vaikutuksia niihin on selvitetty 2000-luvulla useissa tutkimuksissa. Väylävirasto on myös laatinut ohjeistuksen luontoarvojen huomioimisesta teiden rakentamisessa ja ylläpidossa.

Kunnille

Kaupunkiniitty

Kaupunkiniityt tarjovat monille pölyttäjille kuten päiväperhosille niin ruokailupaikkoja kuin toukkien ravintokasveja mikäli niityt niitetään vasta kesän lopussa.

Kuntien maankäyttöratkaisut vaikuttavat keskeisesti pölyttäjien hyvinvointiin rakennetuissa ympäristöissä. Siinä missä kotipuutarhuri voi tehdä pieniä asioita pölyttäjien hyväksi, kunnat voivat auttaa niitä suuressa mittakaavassa. Keinovalikoima sisältää esimerkiksi taajametsien pölyttäjäystävällisen hoidon, niittymäisen kasvillisuuden säästämisen ja lisäämisen, maisemapeltojen ja tekoniittyjen perustamisen, keinopesien rakentamisen sekä hyvien mesikasvien suosimisen istutuksissa.

PÖLYKOORDI-hanke pyrkii kehittämään yhteistyössä kuntien kanssa rakennettujen alueiden vihersuunnittelua entistä pölyttäjäystävällisempään suuntaan. Hankkeessa on tuotettu vihersuunnittelijoiden tueksi alla oleva, tuoreimpaan tutkimustietoon perustuva tietokatsaus keinoista huomioida pölyttäjiä kaupunkiympäristöissä. Jälkimmäinen tiedosto on katsauksen pohjalta tuotettu yleistajuinen tiivistelmä:

Muuta kaupunkien vihersuunnittelua tukevaa materiaalia löytyy

Kouluille

Kimalaiset ja monet muut pörriäiset ovat tuttuja lapsillekin, ja niiden merkitys ruoka- ja luonnonkasvien pölyttäjinä on helppo ymmärtää. Tämän vuoksi pölyttäjistä voi ja tulee viestiä laajasti myös kouluissa.

Luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry on kerännyt MAPPA.fi -materiaalipalveluun monenlaista pölyttäjiin liittyvää opetusmateriaalia. PÖLYKOORDI-hanke pyrkii tukemaan näiden aineistojen laajentamista edelleen.