Tuore tutkimusraportti osoittaa, että useimmat yleisetkin niittyjen päiväperhoset ovat Euroopan laajuisesti vähentyneet. EU pyrkii kääntämään tämän kehityksen useiden vireillä olevien politiikkatoimien avulla. Päiväperhoset ovat vähentyneet 2000-luvulla myös Suomessa.
Yksi EU:n virallisista luonnon tilan seurantamittareista on niittyjen päiväperhosten kannankehitystä kuvaava Grassland Butterfly Indicator. Tämän indikaattorin ylläpidosta vastaa monikansallinen Butterfly Conservation Europe -järjestö, jonka toiminnassa myös Suomi on mukana. Indikaattori on nyt päivitetty kahdeksatta kertaa, vuoteen 2020 asti. Kyseinen englanninkielinen tutkimusraportti on ladattavissa kokonaisuudessaan alta.
- European Grassland Butterfly Indicator 1990–2020, Butterfly Conservation Europe
Tulokset osoittavat, että yleisten niittyperhosten tila on heikentynyt Euroopassa huomattavasti vuoden 1990 jälkeen. 2000-luvun taitteeseen osui muutamia parempia vuosia, mutta sittemmin perhoskannat ovat kääntyneet uudelleen laskuun. Indeksissä huomioiduista lajeista vain yllä näkyvä auroraperhonen on EU:n tasolla runsastunut. Lajin kannat ovat vahvistuneet myös Suomessa.
EU-indikaattorissa on mukana 17 niittyjen päiväperhoslajia, jotka esiintyvät laajalti Euroopassa. Laskettu indeksi kuvastaa näiden lajien keskimääräistä kannankehitystä kaikissa seurantaa tekevissä EU-maissa. Mitään näistä lajeista ei kuitenkaan tavata kaikissa EU-maissa. Esimerkiksi Suomessa niistä esiintyy yleisenä kuusi lajia ja harvinaisena kolme. Ensin mainittujen kuuden lajin osalta indeksissä on käytetty myös Suomessa kerättyjä seuranta-aineistoja.
Päiväperhosten kannat ovat laskeneet 2000-luvulla myös Suomessa. Täällä tietoja on kerätty vuodesta 1999 lähtien Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Maatalousympäristön päiväperhosseurannassa. Tulokset osoittavat, että 45 yleisimmän lajimme kannat ovat keskimäärin loivasti laskeneet (kuva A alla). Myös yksittäisistä päiväperhoslajeista enemmistö on 2000-luvulla taantunut (kuva B).
Sekä EU:ssa että Suomessa on tartuttu toimiin päiväperhosten ja muiden pölyttäjien tilan parantamiseksi. EU:n biodiversiteettistrategia, Pellolta pöytään -strategia sekä vireillä oleva EU:n ennallistamisasetus tuovat kaikki kansallisille päättäjille painetta parantaa pölyttäjien ja muun luonnon tilaa. Lisäksi viime vuonna valmistui Suomen oma kansallinen pölyttäjästrategia, jossa on linjattu kansallisia painopisteitämme pölyttäjien hyvinvoinnin lisäämiseksi.
Päiväperhoset ovat pölyttäjistä ainoa lajiryhmä, josta on saatavissa Euroopan tasolla riittävän laajamittaista ja määrällistä seuranta-aineistoa. Seurantaa tehdään samaa linjalaskenta-menetelmää käyttäen nykyisin jo 22 maassa. Kansallisten seurantojen muodostamalla eBMS-verkostolla on yhteinen havaintorekisteri, johon kukin jäsenmaa – myös Suomi – toimittaa säännöllisin väliajoin havaintoaineistojaan.
Kaikki kansalliset päiväperhosseurannat perustuvat vapaaehtoisten luontoharrastajien maastossa keräämiin havaintoihin. Luonnon tilan seurannassa kansalaisten pyyteetön vapaaehtoistyö on välttämätön edellytys sekä Suomessa että Euroopassa laajemminkin. Kiitämmekin lämpimästi kaikkia niitä yli 130 henkilöä, jotka ovat vuosien varrella osallistuneet Suomessa tähän seurantatyöhön!
Tutkija Janne Heliölä, Suomen ympäristökeskus