Sää suosi viime viikonloppuna järjestettyä pölyttäjien kartoitusta. Tapahtuma sai hyvin medianäkyvyyttä, mutta osallistuminen jäi silti vaisuksi. Haasteena on, miten uusiin luontotapahtumiin saadaan aktiivisten luontoharrastajien ohella myös tavallisia luonnon ystäviä.
Viime viikonloppuna järjestetty Pölyttäjäviikonloppu oli maamme ensimmäinen pölyttäjiin keskittynyt valtakunnallinen havainnointitapahtuma. Siitä viestittiin etukäteen laajasti Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) sekä Suomen ympäristökeskuksen (Syke) viestintäkanavilla. Tietoa tapahtumasta jaettiin myös monissa alueellisissa ja paikallisissa medioissa. Viestinnän valtakunnalliset toimijat Yleä lukuun ottamatta eivät kuitenkaan asiasta uutisoineet.
Viikonlopun aikana järjestettiin lisäksi toistakymmentä yleisöretkeä. Tieto näistä ei levinnyt kovin laajalti, ja osanotto jäi vaisuksi. Sunnuntaina oli myös kilpailevia tapahtumia luonnonkukkiin ja -laitumiin liittyen. Pölyttäjäretkille osallistuikin vain pieni määrä hyönteisiä jo hyvin tuntevia luontoharrastajia.
Miten murtautua pienestä piiristä koko kansan tapahtumaksi?
Viikonlopun kokemusten perusteella näyttää siltä, että varsinkin uudet luontoaiheiset tapahtumat tai tempaukset ovat maassamme melko pienen piirin kiinnostuksen kohteita. Jos tapahtumat vielä osuvat päällekkäin, kaikkiin ei riitä osallistujia. Lienee lähes kaikelle harrastus- ja yhdistystoiminnalle valitettavan tyypillistä, että aktiivisia osallistujia löytyy yhä vähemmän.
Espoon tuomiokirkon viereinen niittypelto kukoisti pölyttäjäretkellä. Kuva Janne Heliölä.
Pölyttäjäviikonloppu suunniteltiin siten, että siihen on helppo osallistua, vaikkei tietäisi pölyttäjistä juuri mitään. Monelle on elämys jo se, että huomaa tunnistavansa kotipihalta löytyneen lanttu- tai nokkosperhosen. Haasteena on kuitenkin, miten tavoittaa ja aktivoida nämä aloittelevat hyönteisten ystävät. Avaintekijänä tässä voisi olla tapahtuman näkyvyys valtakunnallisissa medioissa ja somessa sekä tunnettujen henkilöiden osallistuminen.
Onnistunut joukkotapahtuma tarvitsee myös tukea ja panostusta joltain taustaryhmältä, joka houkuttelee median mukaan. Ympäristöjärjestöt, kuten SLL ja WWF, ovat tässä kokeneita ja saavuttaneet monia onnistumisia. Myös viranomaistahoilla kuten Sykellä on tästä kokemusta, mutta varmasti vielä enemmän opittavaa – ja meillä Pölyttäjäviikonlopun toteuttajilla myös.
Menestyminen vaatii yleensä vuosien työn
Onnistuminenkin on mahdollista. BirdLife Suomen järjestämä talvinen Pihabongaus on ollut luontotempauksena vertaansa vailla oleva menestystarina. Viime tammikuussa lintuja havainnoi noin 29 000 henkeä yhteensä noin 20 000 paikalla. Sekä tapahtuman toimintamalli, viestintä että raportointi on saatu kehitettyä erinomaisen toimivaksi.
Tuskin siinäkään silti oikopäätä onnistuttiin, vaan taustalla lienee vuosien määrätietoinen kehittämistyö. Menestys taas ruokkii itseään. Jos suosiota alkaa tulla, on helpompi järjestää resursseja vaikkapa tapahtuman tiedonhallinnan tai viestinnän tehostamiseen.
Toivomme, että lähivuosina maahamme saadaan synnytettyä yhä enemmän kansalaisia aktivoivaa luontoaiheista toimintaa ja tempauksia! Pyrimme osaltamme oppimaan tästä lisää, jotta osaamme jatkossa toimia yhä paremmin.
Tutkija Janne Heliölä, Suomen ympäristökeskus