Varsinais-Suomessa Salon Kurajoen jokivarressa käy pörinä, kun Alppien vuoristoniityille kehitetty niittokone tekee työtään. Suurien pyörien avulla liikkuva kone selviää ketterän näköisesti jyrkästä rinteestä ja korkean kasvillisuuden leikkuu ei näytä tuottavan sille ongelmia.
Brielmaier-niittokone on tullut Pertteliin tekemään Priodiversity LIFE -hankkeelle heinäniittyjen niittoja. Osana hanketta toteutetaan niittopilotti, jossa pitkään hoitamattomana olleita perinnebiotooppikohteita ennallistetaan niittämällä. Käytännön niittotöiden lisäksi tutkitaan niiton vaikutuksia perhosiin, kimalaisiin ja kasvillisuuteen sekä koulutetaan lisää yrittäjiä alalle. Myös niitetyn heinän jatkokäyttöä sekä hoitotöiden rahoitusta kehitetään hankkeen aikana.
”Perinteisen karjatalouden niitto- ja laidunnuskäytäntöjen luomia perinnebiotooppeja on ollut vielä joitakin vuosikymmeniä sitten huomattavasti enemmän kuin nykyään. Kukkivat niityt ovat esimerkiksi monille pölyttäjille erittäin tärkeitä elinympäristöjä. Monet kasvit ja hyönteiset ovat uhanalaistuneet niittyjen vähenemisen ja umpeenkasvun myötä”, kertoo niittopilottia vetävän WWF Suomen suojeluasiantuntija Eeva-Liisa Korpela.
Niitoilla poistetaan pitkäksi kasvaneita heiniä ja ruohoja, jolloin monimuotoinen niittykasvillisuus saa lisää valoa ja elintilaa. Hoidetut niityt ja muut perinnebiotooppien luontotyypit ovat monimuotoisinta ja uhanalaisinta luontoamme, ja uudelleen aloitetulla hoidolla lähes kadonnut lajikirjo pääsee taas palautumaan. Niittotyön lisäksi on tärkeää kerätä niitetty kasvillisuus pois, jotta maaperän rehevöityminen saadaan pysäytettyä. Niittyjen lajisto nimittäin muodostuu lajirikkaaksi nimenomaan niukkaravinteisessa maaperässä.
Brielmaier-niittokoneen maahantuoja, JoMus Oy, on paikalla esittelemässä laitettaan ja kertoo, että koneeseen on saatavilla erilaisia niittopäitä ja keruulaitteita.
”Jopa heinän paalaaminen jyrkistä rinteistä on mahdollista koneeseen liitettävillä lisälaitteilla. Kustannustehokas kone on erittäin monikäyttöinen. Vain mielikuvitus rajoittaa lisälaitteiden kirjoa. Kone toimii hydrauliikalla, ja siihen voidaan liittää vaikka lumilinko”, Joni Mustola JoMuksesta kuvailee.
”Koneesta kiinnostuneille yrittäjille voimme myös vuokrata konetta, jotta mukaan lähtemisen kynnys madaltuisi”, lisää Jyri Mustola JoMukselta.
Niiton vaikutusta tutkitaan
Varsinais-Suomen ELY-keskus kartoitti niittoon sopivia alueita ja oli yhteydessä maanomistajiin. ELY-keskuksen Luonnonhoidon asiantuntija Hanna Hakamäki selvitti perinnebiotooppikohteiden kasvillisuutta ja nykytilaa ja teki niiden perusteella kohteille työohjeet:
”Niittykohteet olivat pääosin tyypiltään tuoreita heinäniittyjä, joilla esiintyy myös suurruohoniittyä ja paahteisimmilla rinteillä on jäljellä vielä pienruohoisia alueita. Niityillä kasvoi tällä hetkellä umpeenkasvua ja rehevöitymistä ilmentäviä lajeja, kuten nurmipuntarpäätä, koiranheinää, nokkosta ja koiranputkea. Hyvää niittykasvillisuutta kuitenkin vielä löytyi kaikilta kohteilta, esimerkiksi kissankelloa, ahdekaunokkia, tuoksusimaketta ja särmäkuismaa.”
Ennen niittojen aloittamista Suomen ympäristökeskuksen tutkija Susu Rytteri kartoitti niitettävien alueiden pölyttäjälajistoa.
“Seurasin tulevien niittokohteiden ja niiden lähellä sijaitsevien niiton ulkopuolelle jäävien alojen päiväperhos- ja kimalaisyksilöiden määrää saadakseni käsityksen tutkimusalueen lajistosta ennen niiton aloittamista”, Rytteri kuvailee.
”Seurantaa on tarkoitus jatkaa vuosittain hoidon aloituksen jälkeen, jotta hankkeen myötä ymmärrettäisiin paremmin niittohoidon vaikutuksia pölyttäjälajistoon. Jo tänä vuonna pölyttäjälajeja löytyi ilahduttavan monia, mutta yksilömäärät jäivät verrattain pieniksi. On kiinnostavaa nähdä, lisääntyykö pölyttäjien määrä kohteilla niittohoidon myötä”, Rytteri toteaa.
Viikatteiden terotusta. Kuva Liina Salonen.
Perttelin kohteelle on tullut Ammattiopisto Livian Peimarin koulutus Oy:n luonnonhoidon opiskelijoita, jotka pääsevät tutustumaan niittokoneeseen sekä kokeilemaan itse sillä ajamista. Niittyjen hoitoon ja yrittäjyyteen keskittyvä lyhytkurssi järjestetään osana Priodiversity LIFE -hanketta ja sen tavoitteena on saada alalle lisää niittohoidon osaamista tai tekijöitä. Koulutuksen kautta on mahdollisuus kehittää omaa yritystoimintaa ja päästä käsiksi käytännön töihin. Ensimmäistä kertaa järjestettävän lyhytkurssin opiskelijat vaikuttavat motivoituneilta opiskeluun ja niittokoneelle syntyykin jonoa, kun opiskelijat pääsevät itse kokeilemaan sen ajamista.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen luonnonhoidon asiantuntija Hanna Hakamäki on tyytyväinen koulutuksen alkamisesta.
”Pitkässä, kahdeksan vuoden Priodiversity LIFE -hankkeessa tullaan tekemään luonnonhoitotöitä, joten tarvitsemme alalle lisää tekijöitä. Hyvä, että saimme koulutuksen alkamaan heti hankkeen ensimmäisenä vuonna. Esimerkiksi niittoon, raivauksiin, purokunnostuksiin ja perinnebiotooppilaitumien aitaamiseen tullaan tarvitsemaan yhä enemmän yrittäjiä”, Hakamäki kertoo.
”Kaikki hankkeen kunnostus- ja hoitotoimet tehdään maanomistajien luvalla. Onkin ollut ilahduttavaa, miten myönteisesti maanomistajat ovat suhtautuneet tähän niittopilottiin”, Hakamäki kiittelee paikallisia maanomistajia.
Niittopilotti ja niittokoulutus toteutetaan osana Priodiversity LIFE -hanketta. Niittopilottia vetää WWF Suomi yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) kanssa. Priodiversity LIFE -hanketta rahoittaa EU ja kansallinen rahoitus tulee mm. Helmi-elinympäristöohjelman kautta.
Teksti ja kuvat: Liina Salonen
Lisätietoa
WWF Suomi suojeluasiantuntija Eeva-Liisa Korpela, etunimi.sukunimi@wwf.fi, puh. 044 5655 165
Varsinais-Suomen ELY-keskus aluekoordinaattori Liina Salonen, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi, puh. 0295 022 174