Suomen mehiläishoitajain liiton ja Luonnonvarakeskuksen hanke pyrkii lisäämään kotimaisten pölyttäjien käyttöä puutarhaviljelmillä ja vastaamaan kasvavaan pölyttäjätarpeeseen. Kesällä 2023 hankkeessa kokeiltiin jotain uutta, kun mehiläisiä vietiin pölyttämään mansikkaa kasvihuoneeseen ja kasvutunneliin ja kotimaisia kasvattikimalaisia koekasvihuoneisiin. Kokeiden kattavat koeraportit voi lukea täältä.
Uuden äärellä
Mehiläiset ovat hyviä pölyttäjiä, mutta niitä käytetään Suomessa vain avomailla. Alankomaissa mehiläisten käyttö kasvihuoneissa on normaali käytäntö. Voisiko se toimia Suomessakin? Tätä hanke ryhtyi kokeilemaan, kun se siirsi keväällä 2023 mehiläispesiä kasvihuoneeseen ja kasvutunneliin pölyttämään jatkuvasatoista mansikkaa, jota on aina ennen pölyttäneet tuontikimalaiset.
Kimalaisia suositaan kasvihuoneiden ja kasvutunneleiden pölyttäjinä pienen ravinnonhakureviirin ja helposti siirrettävien pesälaatikoiden takia. Kimalaisten käyttö pölyttäjinä kasvaa, mutta kaikki ne tuodaan ulkomailta. Suomessa ei ole ollenkaan kotimaista kasvatusta. Niinpä hanke kasvatti kotimaisia kimalaisia ja kokeili niiden toimintaa jatkuvasatoisen mansikan pölyttäjänä.
Kokeisiin tarvittiin muun muassa rohkean yrittäjän kasvihuone- ja kasvutunneliviljelmineen, mehiläistarhaajia huolehtimaan pesistä, uuttera kimalaiskasvattaja, mansikoista huolehtijoita sekä tekijöitä pölyttäjälaskentoihin.
Kimalaispesä kehityksensä alussa. Kuva Anna-Maria Borshagovski
Riskinotto kannatti
Vaikka opintomatka Alankomaihin vakuutti mehiläisten soveltuvan pölyttäjiksi kasvihuoneissa, hankkeessa kuitenkin jännitettiin, kuinka mansikkasadon käy ja tuleeko mehiläisten ja työntekijöiden välille yhteentörmäyksiä. Koe lopulta osoitti huolet turhiksi. Mehiläisten avulla mansikkasato kasvoi ja sen laatu parani. Mehiläiset olivat myös rauhallisia, eivätkä työntekijät raportoineet hankaluuksia mehiläisten kanssa työskennellessä. Kokemus mehiläisistä oli niin hyvä, että niiden käyttö pölyttäjinä jatkuu yrittäjän mansikkaviljelmillä.
Kimalaiskoe puolestaan opetti, että ylipölytys eli kukkavauriot ja epämuodostuneet marjat, on riski, kun käytetään kimalaisia pölyttäjinä. Kimalaisia oli kokeessa liikaa suhteessa pölytettävien kukkien määrään, ja todennäköisesti siksi sadon laatu niin kotimaisilla kuin verrokkina toimivilla tuontikimalaisilla oli heikompaa kuin kaupallisilla viljelijöillä. Kuitenkin kotimaiset kimalaiset pölyttivät mansikkaa ja niiden pesien toiminta-aika ylsi tuontikimalaispesien tasolle, mikä antoi uskoa siihen, että kotimaisista kimalaisista voisi saada kelpo kasvihuonepölyttäjiä.
Mansikan laadun tutkimista. Kuva Anna-Maria Borshagovski.
Teksti ja kuvat: Anna-Maria Borshagovski
Lisätietoa
Anna-Maria Borshagovski
puh. 050 310 4018
anna-maria.borshagovski@hunaja.net
- Kotimaisia polyttajia kaupallisille puutarhaviljelmille -hanke
- Kotimaisia pölyttäjiä kaupallisille puutarhaviljelmille Facebook-sivu