Valtakunnallisen yöperhosseurannan 30-vuotisraportti ilmestyi kesäkuussa. Raporttiin on koottu seurannan keskeisimpiä tuloksia, joista nähdään suomalaisen yöperhoslajiston käyneen läpi huomattavia ja laaja-alaisia muutoksia kolmenkymmenen seurantavuoden aikana. Yöperhosten yksilömäärä on seuranta-aikana pysytellyt keskimäärin vakaana huolimatta suuresta vuosien välisestä vaihtelusta. Sen sijaan lajimäärässä ja lajiston koostumuksessa on tapahtunut selkeitä muutoksia, joiden odotetaan jatkuvan tulevaisuudessa.
Yöperhosten yksilömäärän kehitys 1993–2022. Yksilömäärä on vaihdellut syklisesti vuosien mittaan, mutta selkeää laskevaa tai kasvavaa trendiä ei ole.
Ilmaston lämpeneminen kasvattaa lajimäärää
Yöperhosseurannan alusta vuodesta 1993 saakka Suomen yöperhosten lajimäärä on kasvanut uusien tulokkaiden saapuessa etelämpää ja levittäytyessä laajemmalle sisämaahan. Myös monet aiemmin lähinnä maan eteläosissa esiintyneet lajit ovat levittäytyneet kohti pohjoista. Samaan aikaan useat pohjoisiin, viileisiin oloihin sopeutuneet lajit ovat puolestaan taantuneet ja vetäytyneet pohjoisemmaksi.
Näiden muutosten yhteisvaikutuksena etenkin Suomen eteläpuoliskolla lajisto on muuttunut lajikoostumukseltaan selvästi ”eteläisemmäksi”. Keskeisin syy muutoksiin on ilmaston lämpeneminen.
Lajiston muutosten taustalla on monia muitakin syitä, joista esimerkiksi maankäytön muutokset ja ilmansaasteiden väheneminen sekä typpilaskeuman aiheuttama rehevöityminen ovat luultavasti merkittävimpiä. Yöperhoset reagoivat herkästi ympäristön muutoksiin, ja muutosten pitkäaikaisia vaikutuksia voidaan tutkia yöperhosten seurannan avulla.
Yöperhosten lajimäärä on kasvanut selvästi etenkin Suomen eteläosissa seurannan aikana.
Suomen yöperhosseuranta on maailman kolmanneksi pisin
Pitkäikäisiä ja maantieteellisesti kattavia eliöryhmien seurannan aikasarjoja on harvassa. Suomen yöperhosseuranta on Euroopan kolmanneksi vanhin yöperhoslajiston pitkäaikaisseuranta, Ison-Britannian ja Unkarin jälkeen. Laaja-alaisia, pitkällä aikavälillä tapahtuvia ympäristömuutoksia on mahdotonta tutkia ilman aikasarjoja, mikä tekee pitkistä seurantajaksoista erittäin arvokkaita.
Yöperhosseurannan aikasarjan avulla on tutkittu ilmastonmuutoksen vaikutusten lisäksi muun muassa kaupungistumisen vaikutuksia, hyönteiskatoa, perhosten fenologiaa ja lajien levinneisyyksien muutoksia. Tutkimusta on tehty myös eri eliöryhmien välisistä suhteista ja eri ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksista lajistoon. Aineisto on tutkimusmielessä erittäin monikäyttöinen.
Kilpimittari (Stegania cararia) on uustulokas Suomessa. Ensimmäinen havainto lajista tehtiin vuonna 2006 ja toinen 2011. Nyt laji esiintyy jo aika yleisenä Etelä-Suomessa ja sitä on tavattu Joensuuta myöten. Kuva Juha Pöyry.
Suomessa yöperhosseuranta pyörii nykyisin käytännössä vapaaehtoispohjalla. Yöperhosaineistojen määrityksestä ja tallennuksesta ovat koko seurannan ajan vastanneet vapaaehtoisesti mukana olevat perhosharrastajat. Vapaaehtoisten löytämiseksi on tehty yhteistyötä Suomen Perhostutkijain Seuran kanssa.
Ilman vahvoja harrastusperinteitä ja innokkaita vapaaehtoisia seurantaa olisi mahdotonta järjestää nykyisessä mittakaavassaan. Vapaaehtoiset hyönteisharrastajat keräävät tietoa myös päiväperhosista ja kimalaisista. Seurantojen ylläpitoon kannattaa panostaa, jotta tulevaisuudessakin saadaan lisää tietoa ilmaston ja ympäristön muutosten vaikutuksista.
Ida-Maria Huikkonen ja Juha Pöyry
Suomen ympäristökeskus